Just like in movies..

Huh huh, kattoin just titanickia, ja tuli kauhee kaipuu viime kesän/syksyn elämäni seksiseikkailua elämäni miehen kanssa. Tarina ei mee niinku titanicissa, mutta on vähintäänkin yhtä romanttinen ja sillon kaikki meni muuten kuten elokuvissa, mutta onnellinen loppu jäi uupumaan. En kestä leffoja, joissa on huono, eli surullinen loppu, mutta tämä oman elämäni elokuva oli upea, vaikka onnellinen loppu puuttuukin.

Sanotaan, että siihen elämänsä mieheen voi törmätä ihan millon vaan vaikka keskellä kirkasta päivää kaupunkipahasessa keskellä tietä, mutta kuka siihen oikeesti uskoo? Minä uskon, been there done that :) Tapasin elämäni miehen, kotikaupungissani viime kesänä keskellä kirkasta päivää ja keskellä tietä. Yksi asia johti toiseen, ja lopulta vietimme kesäyön yhdessä jutellen ja kiihkeästi touhuillen.. Mies oli ihana, osasi koskettaa ja suudella huumaavan hyvin, ja tästä tapauksesta voi todella sanoa että meidän välillä oli sitä jotain, mitä kemiaksi kai kutsutaan. Se oli maagista. Aamulla mies oli täydellinen. Meillä oli semmosta rakastavaista koskettelua, mitä parisuhteissa harrastetaan, aaaaah se oli ihanaa.. Ja vietetttiin se päivä yhdessä ja vaihdettiin puhelinnumerot kun tiet erkani.

Juttu jatku viestittelyllä ja tapasimme useamman kerran kun palasin kotikaupunkiini ja yhden viikonlopun herra vietti luonani asuinkaupungissani. Toisella kerralla, kun olin jälleen käymässä kotikaupungissani, menin miehen residenssiin kyläilemään. Tullessani sinne, olin kuolla sisäisestä riemusta ja halusta ja palosta, mies näytti niin hyvälle... Ja harrastettiin tällöin ensimmäistä kertaa varsinaisesti seksiä. Mies oli selvästi kokenut, ja veti multa niin jalat alta.. ja kestävä ja uudelleen syttyvä ;) Oikeesti, likaisista yksityiskohdista vois paljastaaa sen kun mies sulavasti päättää että sex on the table.. uuuuuuuu :) Se tyhjentää äkkiä pöydän, heittää peiton siihen ja sanoo "nyt pääset pöydälle". Siis apua. I'm all yours. Tuona yönä harrastettiin seksiä monta kertaa ja oltiin molemmat märkänä hiestä. Siitä päästäänkin tämän postauksen alkulähteille, titanicin seksikohtaukseen :)

Kuinka ihanaa se oli, kun seksin jälkeen mies jäi siihen mun päälle makaamaan ja suutelemaan rintakehää/rintoja seksin jälkeen molemmat ihan hikisinä ja huohottavina. Tää mies oli erilainen, tai ehkä minä olin hänen kanssaan erilainen, että seksin jälkeen ei ollut kiire mihinkään vaan jäätiin alasti toistemme syliin makaamaan. Pitkässä parisuhteessakin olin ehkä aina seksin jälkeen jotenkin kiireinen ja tilanne laukes aika pian ja aloin kaivella alushousuja ja etsiä suojaa..ja olin että noni, it's a wrap.
 Tän miehen kans oli ihania seksinjälkeisiä hetkiä ja siinä meni usein tovikin, ja ihailin miehen rentoutta ja just sitä kiireettömyyttä. Joskus mies saattoi laukeamisenkin jälkeen suudella mua jokapaikkaan ja pitää mua hulluna hyvänä.. Itse olin ihan äimistynyt tilanteesta, ja mietin että mitämitämitä, kun makaan selälläni ja hän suutelee mua rintoihin, mahaan, käsiin, kaulaan.. Uskomatonta. Ja oikeesti, kukaan nainen ei voi olla rakastumatta.
Se oli mun virhe. Hups.
Siittä on nyt jo nelisen kuukautta kun ollaan edes viimeksi juteltu ja viime näkemisestä on vieläkin kauemmin, mutta en ole päässyt hänestä yli vieläkään. Se oli todellaki elämäni seksiä, ja vaikka olenkin jo tehnyt tässä kiitettävästi tutkimusta (etsinyt hänen kaltaistaan seksin jumalaa) mitään vastaavaa ei ole ollut. Mies seurustelee nyt, vaikka luulin että se on varmaan niitä sitoutumiskammoisia kavereita. Me ei ikinä puhuttu sanallakaan, että mitä meijän juttu oli ja liekkö se koitui kohtaloksi.. Tää kaveri oli mun elämän Mr. Big, nyt vaan toivon että me vielä päädytään yksiin kuten carrie ja big, koska se nyt vaan on meant to be :) 

Booty call

Halloo!
Olen elänyt kuin nunna nyt jo useamman viikon, way to go :) Olen myös lopettanut juomisen tällä erää, ja vietän kännitöntä huhtikuuta, kohti parempaa elämää siis mennään. Se kun ei juo, tarkoittaa että ei tuu niin käytyä baareissa ja sitten kun tuleekin, ei tule kannettua niitä miehentekeleitä kotiin. Siksipä tänä aamuna oli aika passeli tilaisuus saada miestä, kun eräs tyyppi soitti ns booty callin.. "otakko sää mut sun viekkuun?". U u , tuli aika äkkiä n. klo 5.45 ja harkintakyky ei oo aivan tikissä. Kuitenkin nyt saa hurrata, sillä pysyin vahvana ja booty call jäi ilman tulosta. Poju on kyllä ihan hauska, meillä oli viimeksi aika kekseliästä, muttaaa koska seksi ei ollut mitään elämäni seksiä, en jaksanu tällä kertaa uhrata yöunia/sunnuntaipäivää tälle booty callille.

Siittä ekasta ja tähän mennessä viimeisestä kerrasta kun oltiin yksissä, on jo yli pari kuukautta, niin jäin miettimään että mistä tämä heebo nyt mut keksi. Mun eräs ystävä oli illalla laittanu samaisesta hepusta viestiä, että tämä bootycall poju on kans baarissa. Mietin, että olikohan niillä ollu minusta jotain puhetta tms., mutta ei kuulemma. Niin, ja tyyppi on kaivellu mun numeronki jostain, koska me ei kyllä olla puhelinnumeroita aiemmin vaihettu, haha :P

Ärsyttää, ko halluisin tietää mistä mää oon sille päähän pälkähtäny. Ei sillä, että sillä ois jotain väliä, mutta olis vaan kiva tietää! :D Ko me ollaan tässä välillä törmätty baarissa muutamia kertoja, ja minä oon jopa yrittäny vähän jutskailla ja näin, mutta keskustelut on ollu jotenki aika lyhyitä ja vaivautuneita. Tyyppi kuitenkin on aika jees, meijän ensikohtaaminen oli aika kekseliäs, sillä oli jalka paketissa ja minä tarakoin sen jatkoille ja siittä se ajatus sitten lähti. aaahha ehkä siihen palaamme myöhemmin ;)
Okei, mut nyt saa tässä yksinäisessä sunnuntaiaamussa miettiä, että oliko tää cooli ratkaisu tälläkään kertaa se oikea :P Ja onko nyt niin, että jatkossa tämäntyyppisiä booty calleja ei oo luvassa kun nyt ei irronnu vai lisäskö cooli ja siveä suhtautuminen mun kiinnostavuutta ?
Who knows, nähtäväksi jää.
xoxo :)

Where to begin..

Kokemuksia kaikennäköisistä sattumuksista on kertynyt yhden vuoden ajalta, ja en tiedä mistä alottaisin purkamaan näitä kekseliäitä sattumuksia. Aloittaisinko elämäni rakkaus tarinasta, kaikkein kaameimmasta kokemuksesta, tapauksesta, jonka jälkipelit on vieläkin puimatta vai olisko se kronologinen järjestys kuitenki se paras?
Ehkä aloitan kertomukseni viimeisimmästä tapauksesta, joka olisi kenties pitänyt jäädä tapahtumatta. Olin lomailemassa kotipaikkakunnallani, ja päätimme kaverini kanssa lähteä ulos. Kummallisten kiemuroiden kautta, keksimme että jatkot olisivat paikallaan ja koska kaikki olimme paikkakunnalla vain lomailemassa ja majoitus oli porukoitten luona, oli jatkopaikan sumpliminen aika haastavaa. Minä kuitenkin keksin, että loistava paikka pikkujatkoille olisi meidän kellarin saunatila. Idea sai tulta alleen ja pojat lähtivät hakemaan viinaksia erään U:n luota. Jatkokokoonpanomme oli siis seuraavanlainen, minä, ystäväni H, hänen poikaystävänsä, poikaystävän kaveri U ja meidän kaikkien yhteinen kaveri P. Myös U:n tyttöystävä liittyi myöhemmin seuraamme.
Kekseliäin näkee kuvion jo tästä, paikalla on kaksi pariskuntaa ja kaksi sinkkua, eli minä ja P. Ystävääni lainaten SUUUUUURPRISE, WHAT ARE THE ODDS?! ;DDDDDD No, oddsithan oli ne, että en pienessä mielessänikään ymmärtänyt tilanteen johtavan siihen mihin se johti, sillä en ollut aiemmin ajatellut P:tä sillä tavalla, ja tuskin hänkään minua. P, kuten minäkin, seurusteli pitkään ja on vasta vähän aikaa sitten jalkautunut sinkkusaalistajanaisten käyttöön.. Kuitenkaan tämä saalistaja, minä, en ollut nähnyt häntä saaliina ennen näitä kriittisiä hetkiä. P on kyllä maailman sympaattisin ja söpökin vielä, mutta NNNNEVEER, oisin sanonut varmaan viikko sitten.. Never say never ja silleen, mutta en sanonu ja still happened..

Takaisin tarinaan..
Pariskunnat alkoivat sitten siinä aamutuimaan tekemään lähtöä, koska Hn poikaystävä oli sammumispisteessä. Pariskuntien suunta taksilla oli sama, mutta P oli lähdössä vastakkaiseen suuntaan, joten hän jäi.. Tässä vaiheessa aloin ymmärtää mitä tuleman piti. Lähes käsi sydämellä voin sanoa, että vasta tässä vaiheessa koin ahaa -elämyksen. Myöhemmin kun mietin ilmassa olleita merkkejä, olisi tämän voinut aavistaa, jos vain olisi sattunut pitämään sitä mahdollisuutena. Illan aikana P oli esimerkiksi sanonut yleisesti minulle, jotain siihen tyyliin että " ootko sää ikinä pahana, pahalla päällä, oot aina niin ilonen" tms.
Kuitenkin viattomaan mieleeni nuo sanat ja merkit eivät kalskahtaneet vielä sillon flirttailulle... Mutta katsos miten tarina jatkuikaan.  PAriskuntien lähdettyä me jäimme sitten kuuntelemaan musiikkia vieretysten, ja P sanoi " sori ko oon hiljaa, mutta ko kuuntelen sanoja... " ja jatkoi " mukava ko ei oo semmonen vaikea olo vaikka ollaan vaan hiljaa" tms. Ja minä siihen että joo niinpä... ja biisi alkoihin jo loppua. Totesin nauraen, että entäs sitten ko biisi loppuu ja tulee hiljaista..."

weheartit.com

 JA TADAM, suudelma. Ja lisää. Ja lisää. OMG.
P oli hyvä suutelija, ja se mikä tutkimuksista on osoittautunut oikeaksi, pitkään seurustelleet osaavat minun kokemukseni mukaan todellaki suudella.
Tarina ei lopu tähän, ja huippukohta on vielä edessä ja myös jälkipeliosio, joka seuraa kun sekaantuu kaveripoikaliigan kilttiin poikaan..