Where to begin..

Kokemuksia kaikennäköisistä sattumuksista on kertynyt yhden vuoden ajalta, ja en tiedä mistä alottaisin purkamaan näitä kekseliäitä sattumuksia. Aloittaisinko elämäni rakkaus tarinasta, kaikkein kaameimmasta kokemuksesta, tapauksesta, jonka jälkipelit on vieläkin puimatta vai olisko se kronologinen järjestys kuitenki se paras?
Ehkä aloitan kertomukseni viimeisimmästä tapauksesta, joka olisi kenties pitänyt jäädä tapahtumatta. Olin lomailemassa kotipaikkakunnallani, ja päätimme kaverini kanssa lähteä ulos. Kummallisten kiemuroiden kautta, keksimme että jatkot olisivat paikallaan ja koska kaikki olimme paikkakunnalla vain lomailemassa ja majoitus oli porukoitten luona, oli jatkopaikan sumpliminen aika haastavaa. Minä kuitenkin keksin, että loistava paikka pikkujatkoille olisi meidän kellarin saunatila. Idea sai tulta alleen ja pojat lähtivät hakemaan viinaksia erään U:n luota. Jatkokokoonpanomme oli siis seuraavanlainen, minä, ystäväni H, hänen poikaystävänsä, poikaystävän kaveri U ja meidän kaikkien yhteinen kaveri P. Myös U:n tyttöystävä liittyi myöhemmin seuraamme.
Kekseliäin näkee kuvion jo tästä, paikalla on kaksi pariskuntaa ja kaksi sinkkua, eli minä ja P. Ystävääni lainaten SUUUUUURPRISE, WHAT ARE THE ODDS?! ;DDDDDD No, oddsithan oli ne, että en pienessä mielessänikään ymmärtänyt tilanteen johtavan siihen mihin se johti, sillä en ollut aiemmin ajatellut P:tä sillä tavalla, ja tuskin hänkään minua. P, kuten minäkin, seurusteli pitkään ja on vasta vähän aikaa sitten jalkautunut sinkkusaalistajanaisten käyttöön.. Kuitenkaan tämä saalistaja, minä, en ollut nähnyt häntä saaliina ennen näitä kriittisiä hetkiä. P on kyllä maailman sympaattisin ja söpökin vielä, mutta NNNNEVEER, oisin sanonut varmaan viikko sitten.. Never say never ja silleen, mutta en sanonu ja still happened..

Takaisin tarinaan..
Pariskunnat alkoivat sitten siinä aamutuimaan tekemään lähtöä, koska Hn poikaystävä oli sammumispisteessä. Pariskuntien suunta taksilla oli sama, mutta P oli lähdössä vastakkaiseen suuntaan, joten hän jäi.. Tässä vaiheessa aloin ymmärtää mitä tuleman piti. Lähes käsi sydämellä voin sanoa, että vasta tässä vaiheessa koin ahaa -elämyksen. Myöhemmin kun mietin ilmassa olleita merkkejä, olisi tämän voinut aavistaa, jos vain olisi sattunut pitämään sitä mahdollisuutena. Illan aikana P oli esimerkiksi sanonut yleisesti minulle, jotain siihen tyyliin että " ootko sää ikinä pahana, pahalla päällä, oot aina niin ilonen" tms.
Kuitenkin viattomaan mieleeni nuo sanat ja merkit eivät kalskahtaneet vielä sillon flirttailulle... Mutta katsos miten tarina jatkuikaan.  PAriskuntien lähdettyä me jäimme sitten kuuntelemaan musiikkia vieretysten, ja P sanoi " sori ko oon hiljaa, mutta ko kuuntelen sanoja... " ja jatkoi " mukava ko ei oo semmonen vaikea olo vaikka ollaan vaan hiljaa" tms. Ja minä siihen että joo niinpä... ja biisi alkoihin jo loppua. Totesin nauraen, että entäs sitten ko biisi loppuu ja tulee hiljaista..."

weheartit.com

 JA TADAM, suudelma. Ja lisää. Ja lisää. OMG.
P oli hyvä suutelija, ja se mikä tutkimuksista on osoittautunut oikeaksi, pitkään seurustelleet osaavat minun kokemukseni mukaan todellaki suudella.
Tarina ei lopu tähän, ja huippukohta on vielä edessä ja myös jälkipeliosio, joka seuraa kun sekaantuu kaveripoikaliigan kilttiin poikaan..